Siivous vaikuttaa sisäilman laatuun enemmän kuin uskoisit
SOL Kiinteistöpalveluiden asiantuntija Auli Erkkilä kertoo blogissaan siivouksen merkityksestä sisäilmaan.
Vietämme 90 prosenttia ajastamme sisätiloissa, joten hyvään sisäilmaan panostaminen on meille jokaiselle enemmän kuin tärkeää. Niiden reilun 20 vuoden aikana, jona olen toiminut sisäilma-asiantuntijana, olen nähnyt, miten ihmisten kiinnostus ja ymmärrys hyvän sisäilman merkitykseen on kasvanut. Harva kuitenkin tulee ajatelleeksi mikä merkitys kiinteistönhoitajilla ja siivoojilla on sisäilman laatuun.
Otetaanpa askel taaksepäin. Kun aloittelin sisäilmantutkijan tehtävissä, elettiin vielä talonmiesten aikaa. Vanhanajan talkkari kierteli kiinteistössä ja teki jatkuvasti havaintoja kiinteistön kunnosta. Jos räystäskourusta vedet menivät väärään paikkaan tai ikkunapelti repsotti, ne korjattiin heti kuntoon.
Sitten maailma muuttui ja säästöjen toivossa monen talonmiehen työ ulkoistettiin. Kiinteistöhoidon kustannuksissa haluttiin säästää, jolloin palvelun laajuus ei ollut välttämättä riittävä eikä palvelun laatuun osattu kiinnittää huomiota. Kiinteistön ongelmat ennättivät kasvaa ja rakennuksen ulkopuolen ongelmat heijastua sisätiloihin. Samalla syntyi mitä erilaisempia sisäilmaongelmia. Tästä on otettu opiksi. Nyt ymmärretään, että kiinteistöistä on pidettävä huolta sekä sisällä että ulkona.
Ammattitaitoiset kiinteistönhoitajat ovat avainasemassa tässä työssä, sillä he tekevät kiinteistössä säännöllisiä havaintoja, jotta epäkohtiin voidaan puutua ajoissa. He esimerkiksi huolehtivat, että ilmanvaihtokoneen suodattimet vaihdetaan säännöllisesti ja että sadevedet menevät sinne, minne ne kuuluvat. Hyvällä kiinteistönhoidolla saadaan hallittua kustannuksia, tuetaan ihmisten terveyttä ja viihtyvyyttä ja ennen kaikkea sen avulla pystytään säilyttämään kiinteistön arvo hyvänä myös tulevaisuudessa.
Siivous on yksi tärkeimmistä hyvän sisäilman laadun tekijöistä
Sisäilmaan kulkeutuu erilaisia ulkoilman epäpuhtauksia (katu- ja siitepöly, nokihiukkaset) ilmavirtausten mukana ovista ja ikkunoita sekä myös ilmanvaihdon kautta. Myös ihmiset itsessään sekä omalla toiminnallaan tuovat epäpuhtauksia sisäilmaan (mm. tekstiili- ja paperipöly, hilse).
Valitettavasti vieläkin törmää tilanteisiin, jossa siivouksen tasosta tingitään, siivousvälejä harvennetaan ja etenkin yläpölyjen poistamisesta säästetään. Pinnoille laskeutunut pöly nousee ilmavirtausten mukana ilmaan ja tämän seurauksena tilojen käyttäjät voivat saada erilaisia ärsytysoireita tiloissa ollessaan (mm. silmien ja hengitysteiden ärsytysoireet) ja ilma voi tuntua tunkkaiselta. Pöly sitoo itseensä myös ilmassa esiintyviä mikrobeja.
Riittävällä siivoustiheydellä ja laajuudella sekä osaamisella voidaan pitää sisäilmanlaatu hyvänä. Ammattitaitoinen siivooja hallitsee oikeat työskentelytavat ja osaa valita oikeat puhdistusaineet eri materiaaleille, vääränlaisella siivoustavalla tai väärällä pesuaineella voidaan jopa aiheuttaa lisää ongelmia. Siivoojat ovat yksi tärkeimmistä havainnoitsijoista sisäilmanlaadun muutoksissa. He aloittavat yleensä työpäivänsä kohteessa ensimmäisten joukossa, jolloin ilmanlaatua pystytään arvioimaan yön jälkeen aistinvaraisesti eri tiloissa ja mahdollisiin muutoksiin pystytään reagoimaan nopeasti.
